Infotainment-näytöt ja radiot käytettynä ja koodilukitus

Infotainment-näytöt ja radiot käytettynä ja koodilukitus

Käytetty infotainment-näyttö tai alkuperäisradio purkamosta maksaa usein murto-osan uuden hinnasta, mutta ostajan pitää ensin selvittää, saako laitteen toimimaan omassa autossaan. Tämä artikkeli on autoilijalle ja mekaanikolle, joka harkitsee käytettyä radiota, navigaattoria tai kosketusnäyttöä ja haluaa tietää, miten koodilukitus vaikuttaa kauppaan. Kun lukitukset ymmärtää ennen ostoa, säästyy sekä rahaa että turhalta reissulta merkkikorjaamolle.

Miksi käytetyt radiot ja infotainment-näytöt ovat lukittuja

Autoradioiden koodilukitus yleistyi 1990-luvulla varkauksien vähentämiseksi. Kun virta katkeaa, esimerkiksi akun irrotuksen tai laitteen irrottamisen jälkeen, radio pyytää nelinumeroista koodia. Ilman sitä näytöllä lukee SAFE, CODE tai LOCKED, eikä laite toimi.

Uudemmissa autoissa lukitus on aivan toista tasoa. Infotainment-yksikkö on osa auton tietoverkkoa, ja se on usein sidottu ajoneuvon valmistenumeroon eli VIN-koodiin. Tällöin pelkkä nelinumeroinen koodi ei riitä, vaan laite pitää ohjelmoida autoon merkkikohtaisella diagnoosilaitteella.

Lukitustyypit automerkeittäin

Vanhemmissa Fordeissa, Renaulteissa, Opeleissa ja Volkswageneissa on perinteinen radiokoodi. Fordin radioissa sarjanumero alkaa tyypillisesti M- tai V-kirjaimella, ja Renaultin laitteissa on niin sanottu esikoodi, jossa on kirjain ja kolme numeroa. Näiden perusteella merkkiedustaja tai valtuutettu korjaamo pystyy selvittämään koodin.

Volkswagen-konsernin autoissa (Volkswagen, Audi, Skoda, Seat) noin vuodesta 2009 eteenpäin käytössä on komponenttisuojaus (Komponentenschutz). Esimerkiksi MIB-sarjan näyttöyksikkö toimii toisessa autossa vain rajoitetusti tai ei ollenkaan, ennen kuin merkkikorjaamo poistaa suojauksen online-yhteydellä valmistajan järjestelmään. Riippumattomilla korjaamoilla ei yleensä ole tähän pääsyä.

BMW:n CIC- ja NBT-yksiköt sekä Mercedes-Benzin COMAND-järjestelmät pitää yleensä koodata autoon VIN-tiedon perusteella. Volvon Sensus-järjestelmässä ohjelmointi tehdään merkin omalla diagnoosiohjelmistolla. Toyotan ja Nissanin vanhemmat laitteet ovat usein helpompia, mutta navigointiversioissa voi olla omia lukituksiaan.

Käytetyn radion tai näytön ostaminen käytännössä

Ammattilainen aloittaa selvittämällä, mikä lukitus omassa autossa on käytössä, ja vasta sen jälkeen etsii laitetta. Osanumero on tärkein tieto, koska saman mallin sisällä voi olla useita eri versioita eri ohjelmistoilla ja liittimillä. Lisää tästä kerrotaan artikkelissa osanumeron ja VIN-koodin käytöstä oikean osan löytämisessä.

Hyvä järjestys ostoon on tämä:

1. Tarkista vanhan laitteen osanumero ja auton varustelutaso (esimerkiksi onko autossa vahvistin tai peruutuskamera).
2. Selvitä merkkiedustajalta, vaatiiko laite VIN-koodausta tai komponenttisuojauksen poiston, ja paljonko se maksaa.
3. Kysy purkamolta, onko laitteen koodi tiedossa ja onko laite testattu purkuautossa ennen irrotusta.
4. Varmista palautusehdot siltä varalta, ettei laite toimi omassa autossa.
5. Laske kokonaishinta: laite, koodaus ja asennustyö.

Hintaluokka vaihtelee paljon. Perinteinen 2-DIN-alkuperäisradio maksaa purkamossa tyypillisesti 30-100 €, kun taas navigoinnilla varustettu näyttöyksikkö uudempaan autoon voi maksaa 200-700 €. Uutena sama yksikkö merkkiliikkeestä maksaa usein yli 1 000 €, joten käytetyn osan hinta asettuu yleensä 30-60 %:iin uuden hinnasta.

Esimerkki: Volkswagen Golfin näyttö purkamosta

Tyypillinen tilanne on tämä. Golf 7:n omistajan kosketusnäyttö on haljennut, ja purkamosta löytyy samannäköinen MIB-yksikkö 250 eurolla. Asennuksen jälkeen näytöllä näkyy ilmoitus komponenttisuojauksesta, ääni ei toimi ja osa toiminnoista on poissa käytöstä.

Ratkaisu vaatii käynnin merkkikorjaamolla, jossa suojaus poistetaan online-yhteydellä. Kustannus vaihtelee korjaamoittain, mutta se kannattaa kysyä etukäteen, koska se voi nostaa kokonaishintaa merkittävästi. Lisäksi App-Connect- tai navigointitoiminnot voivat vaatia erillisiä aktivointikoodeja, jotka on sidottu tiettyyn yksikköön.

Usein kannattaa tarkistaa, onko vika pelkässä näyttöpaneelissa. Joissakin malleissa näyttö ja itse ohjainyksikkö ovat erillisiä osia, ja pelkän näytön vaihto ei vaadi koodausta lainkaan.

Myytti: käytetty radio toimii suoraan, kun koodin hakee netistä

Netissä on tarjolla ”radiokoodigeneraattoreita” ja koodipalveluita, jotka lupaavat koodin minuuteissa. Vanhoissa laitteissa nämä voivat joskus toimia, mutta tulos on epävarma. Väärän koodin syöttäminen muutaman kerran peräkkäin lukitsee monet laitteet pitkäksi aikaa tai pysyvästi.

Komponenttisuojaukseen ja VIN-koodaukseen nämä palvelut eivät auta lainkaan. Ne eivät liity nelinumeroiseen koodiin vaan auton tietoverkkoon. Yleinen väärinkäsitys on myös, että purkamo pystyisi aina antamaan koodin. Purkamolla koodi on tiedossa vain, jos se on löytynyt purkuauton huoltokirjasta tai koodikortista.

Merkkiedustajat pyytävät koodin selvittämistä varten yleensä rekisteriotteen tai muun todisteen omistajuudesta. Tämä on hyvä tietää etukäteen, koska koodia ei saa pelkällä sarjanumerolla.

Yleisimmät virheet infotainment-laitteiden ostossa

Ostetaan ulkonäön perusteella. Kaksi samannäköistä Audin tai Skodan näyttöä voi olla aivan eri sukupolvea ja eri ohjelmistolla. Ilman osanumeron tarkistusta laite ei välttämättä kommunikoi auton muiden ohjainlaitteiden kanssa.

Unohdetaan koodauksen hinta. Halpa yksikkö 150 eurolla muuttuu kalliiksi, jos koodaukseen ja suojauksen poistoon kuluu lisäksi sama summa. Kokonaishinta kannattaa laskea ennen ostoa, ei vasta asennuksen jälkeen.

Laitetta ei testata ennen asennusta. Liittimissä voi olla korroosiota, ja kosketusnäytössä voi olla kuolleita alueita. Laitteiden tarkistamisesta kerrotaan lisää artikkelissa auton sähkölaitteiden testaamisesta ennen ostoa.

Milloin käytetty laite ei kannata

Kaikissa tilanteissa käytetty yksikkö ei ole järkevä valinta. Jos autossa on uusin infotainment-sukupolvi, jossa ohjelmistopäivitykset tehdään verkon kautta ja jossa laite on tiukasti sidottu autoon, korjaus voi olla edullisempi kuin vaihto. Joillain erikoisliikkeillä onnistuu esimerkiksi näytön paneelin tai virtapiirin korjaus ilman koodausta.

Klassikkoauton omistajalle tilanne on päinvastainen. Museorekisteröityyn autoon halutaan usein aikakauden alkuperäinen radio, esimerkiksi 1980-luvun Blaupunkt Mercedes-Benziin, ja niissä koodilukitusta ei vielä yleensä ollut. Haasteena on lähinnä hyväkuntoisen yksilön löytäminen, ei koodi.

Asennuksen ja koodauksen tekee autokorjaamo tai merkkiliike, purkamo myy itse laitteen. Jos asennustyön teettää yrityksellä, työn osuudesta voi saada kotitalousvähennyksen myös silloin, kun osa on käytetty.

UKK

Saako purkamosta ostetun radion koodin purkamolta?
Joskus saa, jos koodikortti on löytynyt purkuautosta. Useimmiten koodi pitää hankkia merkkiedustajalta, joka pyytää todisteen omistajuudesta.

Toimiiko käytetty Volkswagenin tai Audin näyttö omassa autossa?
Laite toimii, kun osanumero ja ohjelmistoversio sopivat ja komponenttisuojaus poistetaan merkkikorjaamolla. Ilman poistoa osa toiminnoista jää käyttämättä.

Voiko tilalle asentaa jälkimarkkinaradion?
Voi, mutta nykyautoissa se vaatii usein sovitinkehikon ja CAN-väyläadapterin, jotta ohjauspyörän painikkeet, peruutustutka ja ilmastoinnin näyttötiedot toimivat. Alkuperäinen käytetty laite voi tulla edullisemmaksi.

Tärkein vinkki ennen ostoa

Soita merkkiedustajalle ennen kuin ostat käytetyn radion tai infotainment-yksikön ja kysy suoraan, mitä koodaus maksaa omaan autoosi. Kun tiedät osanumeron, lukitustyypin ja koodauksen hinnan, voit vertailla purkamoiden tarjouksia oikeilla luvuilla. Jos laite on sidottu autoon ohjelmallisesti, lue myös artikkeli käytetyn ohjainyksikön yhteensopivuudesta, sillä samat periaatteet pätevät sekä moottorin ohjainyksikköön että viihdejärjestelmään.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista