
Pohjoismaisen talven tiesuola syö auton peltejä niin tehokkaasti, että ehjän lokasuojan, kynnyskotelon tai takaluukun löytäminen kotimaisesta purkuautosta on usein yllättävän vaikeaa. Siksi yhä useampi korjaaja, mekaanikko ja klassikkoauton omistaja etsii ruosteettomia peltiosia eteläisistä purkuautoista eli autoista, jotka ovat ajaneet koko ikänsä Espanjassa, Italiassa, Portugalissa tai Etelä-Ranskassa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä tällaisia osia löytää, miten niiden kunto arvioidaan ja milloin tuontiosa ei kannata.
Miksi eteläisten purkuautojen peltiosat ovat parempia
Suomen autokannan keski-ikä on yli 12 vuotta. Kymmenen talvea suolatuilla teillä riittää siihen, että ovien alareunat, pyöränkaaret, kynnykset ja takaluukun saumat ovat alkaneet ruostua. Rannikolla Helsingin, Turun ja Vaasan seudulla meri-ilma nopeuttaa ruostumista entisestään.
Espanjan sisämaassa tai Etelä-Italiassa tietä ei juuri suolata. Samanikäisen Volkswagen Golfin, Toyota Corollan tai Peugeot 307:n kori voi olla siellä lähes alkuperäisessä kunnossa. Ruostetta ei näy edes pohjapellin saumoissa, joista suomalaisessa autossa löytyy lähes aina pintaruostetta.
Ero korostuu vanhemmissa autoissa. 1990-luvun Volvo 240:n tai Mercedes-Benz W124:n ehjä etulokasuoja on kotimaisista purkamoista harvinainen löytö. Etelästä sellaisen voi vielä saada.
Mistä ruosteettomia peltiosia etsitään
Ensimmäinen kanava ovat eurooppalaiset purkamoverkostot, joiden hakukoneilla voi selata kymmenien purkamoiden varastoja kerralla. Niiden kautta löytyy osia espanjalaisista, italialaisista ja puolalaisista purkamoista. Puolalaiset purkamot purkavat paljon Saksasta ja Etelä-Euroopasta tuotuja autoja, joten osan alkuperä ei aina ole se maa, josta se lähetetään. Tilaamisen sudenkuopista kerrotaan tarkemmin artikkelissa EU-purkamoiden verkkokaupat ja toimituksen riskit.
Toinen kanava ovat suomalaiset autopurkaamot, jotka tuovat itse purkuautoja tai kokonaisia koreja etelästä. Tällainen purkamo osaa yleensä kertoa auton taustan ja näyttää osan ennen kauppaa, mikä helpottaa riskien arviointia huomattavasti.
Kolmas, usein unohdettu vaihtoehto on Suomen oma autokanta. Pohjois-Suomessa käytetään talvella enemmän hiekoitusta ja vähemmän suolaa kuin etelän rannikolla. Siksi Lapissa tai Kainuussa ajanut auto voi olla korin osalta parempi kuin Uudellamaalla ajanut. Tämä on hyvä muistaa ennen kuin kalliiseen tuontiin lähdetään.
Peltiosan kunnon tarkistaminen ennen ostoa
Ammattilainen ei luota sanaan ”rostfrei” tai ”sin óxido”. Hän pyytää kuvia ja katsoo niistä ne kohdat, joissa ruoste alkaa ensimmäisenä. Kuvien pitää olla tarkkoja, ja niitä pitää olla useita:
1. Sisäpuolen saumat ja taitteet, esimerkiksi oven alareunan vedenpoistoreiät ja takaluukun sisäpellin reunat.
2. Kiinnityspisteet, kuten lokasuojan pultinkohdat ja saranapisteet. Niistä näkee myös, onko osa ollut irrotettuna tai korjattuna.
3. Maalipinta vastavalossa, jotta näkee lommot, tasoitteen ja uusintamaalauksen.
4. Osan tunnistetarra tai osanumero, joka kertoo valmistusvuoden ja varianttikoodin.
5. Mittatikku tai viivain kuvassa, jos osassa on lommo tai epämääräinen kohta.
Kun osa on kotona, ammattilainen mittaa paksuusmittarilla, onko maalipinta tehdasmaalia. Tehdasmaali on tyypillisesti 80-150 mikrometriä paksu. Selvästi paksumpi kerros viittaa korjausmaalaukseen ja mahdolliseen tasoitteeseen. Peltiosien arvioinnista on lisää artikkelissa Korivauriot ja käytetyt peltiosat purkamosta.
Myytti: etelän auto on aina ruosteeton
Yleisin väärinkäsitys on, että Etelä-Euroopasta tuleva peltiosa on automaattisesti virheetön. Espanjan ja Portugalin rannikkokaupungeissa, kuten Valenciassa tai Lissabonissa, suolainen merituuli syövyttää autoja ympäri vuoden. Sisämaan Madridissa tai Toledossa tilanne on toinen.
Etelässä on myös omat ongelmansa. Voimakas UV-säteily haurastuttaa muoviosia, kuten puskureita, peilikoteloita ja valojen linssejä. Lakka hilseilee varsinkin tummissa väreissä. Muovipuskuri voi näyttää kuvissa hyvältä mutta haljeta asennusvaiheessa.
Ruotsi on toinen myytti. Etelä-Ruotsissa suolataan teitä yhtä paljon kuin Suomessa, joten ruotsalainen purkuauto ei ole ”eteläinen” korin kannalta. Ison-Britannian autot ovat huono valinta jo siksi, että siellä suolataan runsaasti, ja lisäksi oikeanpuoleisen ohjauksen autojen kojelauta ja ajovalot eivät käy suoraan.
Yleisimmät virheet tuontipeltien ostossa
Ensimmäinen virhe on varianttierojen unohtaminen. Etelä-Euroopan markkinoille myydyissä autoissa ei aina ole pohjoismaisen varustelun osia. Puskurissa ei välttämättä ole ajovalojen pesureiden reikiä, eikä peilissä lämmitystä. Esimerkiksi Skoda Octavian tai Ford Focuksen etupuskuri voi olla eri osanumerolla Espanjassa ja Suomessa, vaikka se näyttää kuvissa samalta.
Toinen virhe on kuljetuskulujen aliarviointi. Lokasuoja kulkee pakettina, mutta ovi, konepelti tai takaluukku vaatii usein lavakuljetuksen. Pelkkä rahti Espanjasta Suomeen voi maksaa isosta osasta 100-250 €, jolloin halvan oven kokonaishinta nousee lähelle kotimaista vaihtoehtoa. Pakkaus kannattaa myös varmistaa, sillä kuljetuksessa tullut lommo kumoaa koko hankinnan idean.
Kolmas virhe on värikoodin tarkistamatta jättäminen. Jos osa pitää maalata joka tapauksessa, väri ei ole ratkaiseva. Jos taas ostetaan valmiiksi oikean väristä ovea, koodi pitää tarkistaa tunnistekilvestä. Saman nimisen värin sävy voi vaihdella vuosimallista toiseen.
Hinnat ja milloin tuonti kannattaa
Käytetty peltiosa maksaa yleensä 30-60 % uuden alkuperäisosan hinnasta. Espanjalaisen purkamon lokasuoja yleiseen malliin, kuten Volkswagen Passatiin tai Toyota Avensikseen, maksaa tyypillisesti 40-120 € ja ovi ilman sisäosia 80-200 €. Rahdin kanssa ero kotimaiseen hintaan voi kaventua nopeasti.
Tuonti kannattaa ennen kaikkea silloin, kun kotimaasta ei löydy ehjää osaa lainkaan. Näin on usein yli 20 vuotta vanhoissa autoissa ja klassikoissa, joissa paikkaushitsauksen vaihtoehtona olisi uusi uusintaosa tai täysin itse tehty pelti. Museorekisteriin tähtäävässä projektissa alkuperäinen, ruosteeton tehdasosa on lähes aina parempi ratkaisu kuin jälkimarkkinapelti, jonka sovitus vaatii hiomista. Laajemmista entisöintiprojekteista kerrotaan artikkelissa Klassikkoauton korin entisöinti käytetyillä peltiosilla.
Työnjako kannattaa pitää selvänä. Autopurkaamo myy osan, mutta maalauksen tekee automaalaamo ja asennuksen autokorjaamo tai korikorjaamo. Purkamo, joka toimittaa osan valmiiksi maalattuna, on poikkeus eikä sääntö.
UKK
Onko Etelä-Euroopasta tuotu peltiosa laillinen asentaa suomalaiseen autoon?
On. Kantavia rakenteita lukuun ottamatta peltiosien vaihtoon ei liity erityisiä viranomaisvaatimuksia, kunhan osa on samaa mallia ja asennus tehdään oikein. Kantavien rakenteiden, kuten pilarien ja helmojen, korjaus pitää tehdä valmistajan ohjeiden mukaan.
Miten tunnistan, onko osa oikeasti eteläisestä autosta?
Pyydä purkuauton valmistenumero (VIN) ja rekisteröintimaa. Luotettava purkamo kertoo ne mielellään. Sisäpuolen saumojen kunto kertoo kuitenkin enemmän kuin mikään paperi.
Kannattaako ruostumaton ovi ostaa sisäosineen?
Yleensä ei. Ikkunannostimet, lukot ja johtosarjat voivat olla eri varustelutasoa. Varmempaa on siirtää omat sisäosat ruosteettomaan kuoreen.
Lopuksi: tarkista ensin, tilaa vasta sitten
Ruosteeton peltiosa etelästä voi pelastaa korjauksen, jota kotimaisilla osilla ei pystyisi tekemään hyvin. Hyöty syntyy kuitenkin vain, jos alkuperä, variantti, värikoodi ja kuljetus tarkistetaan ennen tilausta. Ennen tuontia kannattaa kysyä myös kotimaisista purkamoista, varsinkin pohjoisesta. Ehjä osa voi löytyä lähempää ja halvemmalla kuin luulisi.