Turvalaitteiden ostaminen käytettynä tulee vastaan useimmiten kolarin jälkeen, kun turvatyyny on lauennut ja uuden alkuperäisosan hinta saa korjauksen näyttämään kannattamattomalta. Käytetty turvatyyny, turvavyö tai SRS-ohjainyksikkö purkamosta voi maksaa murto-osan uuden hinnasta. Toisin kuin pelti- tai valo-osissa, turvalaitteissa väärä valinta voi kuitenkin johtaa siihen, että suojaa ei ole silloin, kun sitä tarvitaan. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä käytettyjä turvalaitteita voi järkevästi hankkia, mitkä kannattaa aina ostaa uutena ja miten riskit tunnistetaan ennen kaupantekoa.
Mitä turvalaitteisiin kuuluu ja miksi ne ovat erityisiä
Auton passiivinen turvajärjestelmä muodostuu useasta osasta, jotka toimivat yhdessä. Siihen kuuluvat turvatyynyt (kuljettajan, matkustajan, sivu- ja verhoturvatyynyt), turvavöiden esikiristimet, kellojousi eli ohjauspyörän liukurengas, törmäysanturit sekä SRS-ohjainyksikkö, joka päättää, laukaistaanko tyyny.
Turvatyynyt ja esikiristimet sisältävät pyroteknisen panoksen. Ne kuuluvat ajoneuvojen pyroteknisiin tuotteisiin, joiden käsittelyä, varastointia ja kuljetusta valvotaan tavallisia autonosia tiukemmin, ja Suomessa pyroteknisten tuotteiden valvonta kuuluu Tukesille. Tämän takia kaikki autopurkaamot eivät myy turvatyynyjä lainkaan. Osa myy niitä vain korjaamoille.
Kerran lauennut turvatyyny tai esikiristin ei toimi enää koskaan. Tästä ei ole poikkeuksia.
Käytetyt turvalaitteet – mitkä kannattaa ja mitkä eivät
Kaikki turvalaitteet eivät ole riskiltään samanlaisia. Kokenut korjaaja jakaa ne karkeasti kolmeen ryhmään.
Melko turvallisia käytettyinä ovat turvavyöt ilman esikiristintä, takapenkin vyöt ja vyönlukot, kunhan vyö on ehjä ja kelaus toimii. Myös törmäysanturit ja kellojousi ovat usein järkeviä hankintoja, jos osanumero täsmää ja osa on peräisin autosta, jonka törmäys ei ole kohdistunut kyseiseen kohtaan.
Harkiten ostettavia ovat laukeamattomat turvatyynymoduulit ja esikiristimelliset vyöt. Ne voivat olla täysin toimivia, mutta niiden historiaa ei voi tarkistaa silmämääräisesti. Moduuli on voinut olla kosteudessa, pudonnut lattialle tai säilynyt vuosia kuumassa varastossa.
Lähes aina uutena tai ammattilaisen kautta kannattaa hankkia SRS-ohjainyksikkö. Monet yksiköt tallentavat törmäystiedon ja lukittuvat laukeamisen jälkeen. Tällöin yksikkö on joko vaihdettava tai törmäysdata on nollattava asianmukaisella laitteella, eikä purkamon hyllystä haettu yksikkö välttämättä toimi uudessa autossa ilman koodausta. Yhteensopivuudesta ja ohjelmoinnista kerrotaan tarkemmin artikkelissa käytetyn ohjainyksikön yhteensopivuudesta.
Hinnat ja mitä säästöllä oikeasti saa
Käytetty kuljettajan turvatyynymoduuli maksaa yleisissä malleissa, kuten Volkswagen Golfissa, Toyota Corollassa tai Skoda Octaviassa, tyypillisesti 50-200 €. Uusi alkuperäinen moduuli voi maksaa merkkiliikkeessä 400-1000 € tai enemmän. Kojelaudan matkustajan turvatyyny on usein vielä kalliimpi, koska vaihtoon voi liittyä myös kojelaudan kuoren uusiminen.
Kolarikorjauksessa turvalaitteiden osuus nousee helposti suureksi. Jos laukeavat kuljettajan ja matkustajan tyynyt, molemmat esikiristimet sekä ohjainyksikkö, uusien osien lasku voi olla 2000-4000 € ennen työtä. Tämän takia käytettyjä turvalaitteita kysytään, erityisesti Suomen vanhassa autokannassa, jossa henkilöautojen keski-ikä on yli 12 vuotta ja auton arvo voi olla pienempi kuin uusien turvalaitteiden hinta.
Säästö kannattaa vain, jos osa toimii. Muuten raha on mennyt hukkaan ja auto ajaa ilman suojaa.
Näin arvioit käytetyn turvalaitteen ennen ostoa
Ammattilainen aloittaa aina osanumerosta, ei automallista. Saman mallin ja vuosimallin sisällä turvatyynyjä voi olla useita versioita, joissa on erilainen liitin, erilainen laukaisuvaihe tai erilainen koodaus. Oikea osa löytyy varmimmin valmistajan osanumerolla ja VIN-koodilla, joiden käyttöä on käsitelty artikkelissa osanumeron ja VIN-koodin käytöstä.
Tarkistuksen järjestys on tämä:
– Varmista, että osanumero ja versio vastaavat auton alkuperäistä osaa.
– Kysy, mistä autosta osa on irrotettu ja miksi auto on purettu.
– Tarkista, ettei moduulissa ole iskujälkiä, kosteusjälkiä tai vaurioituneita liittimiä.
– Selvitä valmistuspäivä moduulin tarrasta ja vertaa sitä valmistajan mahdolliseen vaihtosuositukseen.
– Sovi asennuksesta korjaamon kanssa, joka pystyy lukemaan SRS-vikakoodit asennuksen jälkeen.
Valmistuspäivä on erityisen tärkeä 1990-luvun ja 2000-luvun alun autoissa. Osa valmistajista, esimerkiksi Mercedes-Benz, on antanut vanhemmille turvatyynyille 10-15 vuoden vaihtosuosituksen. Uudemmissa autoissa tällaista määräaikaa ei yleensä ole, mutta 25 vuotta vanhan moduulin toimintakuntoon ei kannata luottaa sokeasti.
Myytti: kun merkkivalo sammuu, järjestelmä on kunnossa
Tämä on alan sitkein väärinkäsitys. Turvatyynyn merkkivalo kertoo vain sen, että ohjainyksikkö näkee piirissä oikean vastuksen. Se ei kerro, laukeaako tyyny oikeasti.
Valitettavan usein lauennut turvatyyny korvataan vastuksella tai tyhjällä kuorella, jolloin merkkivalo sammuu ja auto menee läpi silmämääräisestä tarkastuksesta. Käytettyä autoa ostava ei tiedä, että ohjauspyörän keskellä ei ole mitään. Tämä on vaarallista ja kaupassa harhaanjohtavaa.
Kun ostat käytettyä turvalaitetta, tai käytettyä autoa jossa turvatyynyt on vaihdettu, kysy kuitti tai muu selvitys siitä, mistä osat on hankittu.
Yleisimmät virheet turvalaitteita hankittaessa
Ostetaan ”sama malli” ilman osanumeroa. Esimerkiksi Ford Focuksen tai Opel Astran faceliftin jälkeen liittimet ja laukaisuvaiheet saattoivat muuttua. Väärä versio sytyttää merkkivalon tai laukeaa väärällä voimakkuudella.
Ohitetaan ohjainyksikkö. Uudet tyynyt asennetaan, mutta törmäysdatan lukitsema ohjainyksikkö jätetään paikalleen. Merkkivalo palaa, ja auto saa katsastuksessa vikamerkinnän turvatyynyjärjestelmästä.
Asennetaan itse ilman osaamista. Akun irrottaminen ja odottaminen ennen työtä on ehdoton vaatimus, koska järjestelmässä voi olla varausta vielä hetken virran katkaisun jälkeen. Laukeamaton tyyny pitää kantaa pehmuste poispäin itsestä ja säilyttää pinta ylöspäin. Asennus kuuluu koulutetulle korjaamolle. Autopurkaamo myy osan, mutta asennustyö ja järjestelmän diagnostiikka tehdään autokorjaamossa.
Mistä luotettavan käytetyn turvalaitteen löytää
Luotettavimmat lähteet ovat purkamot, jotka dokumentoivat purettujen autojen historian ja kertovat, onko auto purettu kolarin, ruosteen vai moottorivian takia. Ruosteen tai moottorivian takia romutetun auton laukeamattomat turvalaitteet ovat parempi lähtökohta kuin etukolarissa olleen auton osat.
Suomen Autopurkamoliiton (SAPL) jäsenpurkamot noudattavat yhteisiä toimintatapoja ja käsittelevät romuajoneuvoja hyväksytysti, mikä kertoo myös siitä, miten pyroteknisiä osia käsitellään. Lisää jäsenyyden merkityksestä löytyy artikkelista SAPL:n jäsenpurkamoista ja niiden luotettavuudesta.
Verkkokaupoista ja EU-purkamoiden hakupalveluista löytyy laaja valikoima, mutta turvatyynyjen kuljetus on luokiteltu vaarallisten aineiden kuljetukseksi. Kaikki myyjät eivät lähetä niitä Suomeen, ja yksityishenkilöiltä myyntipalstoilla ostettujen moduulien alkuperä jää usein täysin epäselväksi.
Harvinaisemmissa tapauksissa, kuten klassikkoautoissa ja museoajoneuvoissa, tilanne on erilainen. 1980-luvun lopun autoissa turvatyyny on usein vain kuljettajalla, ja museorekisteröitävän auton alkuperäisyys voi edellyttää alkuperäistä ohjauspyörää. Tällöin tyynyn toimintakunto ja ikä kannattaa arvioida erityisen huolellisesti, ja korvaavia osia joudutaan usein etsimään useammasta purkamosta.
UKK
Onko käytetyn turvatyynyn ostaminen laillista Suomessa?
Käytettyjä laukeamattomia turvatyynyjä myydään purkamoista, mutta ne ovat pyroteknisiä tuotteita, joten niiden käsittelyyn ja kuljetukseen liittyy erityisvaatimuksia. Osa purkamoista myy niitä vain korjaamoille. Asennus kannattaa aina teettää ammattilaisella.
Voiko lauennutta turvavyön esikiristintä käyttää uudelleen?
Ei voi. Esikiristin on kertakäyttöinen, ja laukeamisen jälkeen koko vyöyksikkö on vaihdettava. Myös vyö, joka on ollut kovassa kolarissa ilman esikiristintä, kannattaa vaihtaa.
Tarvitseeko SRS-ohjainyksikön vaihtaa turvatyynyjen laukeamisen jälkeen?
Usein kyllä. Monet yksiköt tallentavat törmäystiedon ja estävät uudelleenkäytön. Osan yksiköistä voi nollata ammattilaisen laitteilla, mutta se riippuu automerkistä ja yksikön versiosta.
Yhteenveto: säästä harkiten, älä turvallisuudesta
Käytetyt turvalaitteet voivat olla järkevä ratkaisu varsinkin vanhemmissa autoissa, joissa uusien osien hinta ylittäisi auton arvon. Turvavyöt ilman esikiristintä, anturit ja kellojouset ovat yleensä matalan riskin hankintoja. Laukeamattomat turvatyynyt käyvät, kun osanumero, alkuperä ja ikä ovat selvillä.
Ohjainyksikkö, epäselvät moduulit ja itse tehty asennus ovat ne kohdat, joissa säästö kääntyy riskiksi. Hyvä nyrkkisääntö on tämä: jos osan historiasta ei saa selvää vastausta, se ei kuulu autoon, jossa istuu ihmisiä.